Artikkeli sisältää Affiliate-linkkejä, jotka merkitty *-merkillä.
Koulun aloitus lähestyy ja mielessä myllertää. Koulun aloittaminen on iso etappi niin lapselle kuin vanhemmillekin. Kun lapsi aloittaa koulutien, lapsen ja koko perheen elämä ja arki kokee ison muutoksen. Ei ole kumma, että mielessä pyörii monia ajatuksia ja kysymyksiä. Ilmassa on jännitystä, kutkuttavaa uuden odotusta. Kaiken kaikkiaan ajatukset ja tunteet elävät melkoista vuoristorataa.
Koulutaivalta aloittava lapsi on murrosvaiheessa ja opettelemassa kasvamista omaksi eriytyväksi itsekseen. Lapsi on vielä kovin pieni, mutta toisaalta jo aika iso. On tärkeää, että vanhempi tukee lasta tässä uudessa elämänvaiheessa, jotta lapsi saa turvallisin mielin opetella jo hieman omien siipien kantavuutta. On tärkeää, että vaikka lapsi oppii uusia ”isojen lasten asioita”, saisi hän edelleen olla myös pieni. Ei ole lainkaan tavatonta, että ensimmäisten koulupäivien jälkeen lapsi kaipaa iltaisin tavallista enemmän aikuisen syliä tai heittäytyy avuttomaksi ja on normaalia enemmän vailla aikuisen apua. Arjessa onkin hyvä olla sekä hetkiä, kun ekaluokkalainen saa opetella olemaan iso, että hetkiä, kun hän saa olla vielä aivan pieni.
Halusimme Perheajalla koota sinulle vinkkejä ja ajatuksia koulun alkuun liittyen. Alla vastauksia kysymyksiin, joita koulutaipaleen aloittaminen usein herättää.
Miten valmistautua koulun alkuun?
Koulutaipaleen alku on suuri askel niin lapsen kuin vanhempienkin elämässä. Mielessä on monia kysymyksiä ja mietteitä, vatsanpohjassa tuntuu ehkä jännitys ja innostus, jotka hyvin voivat sekoittua toisiinsa. Toisaalta koulun aloitusta ja uusia kavereita odotetaan innokkaana, toisaalta se saattaa samaan aikaan myös jännittää valtavasti. Vanhemman yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin tukea ja kannustaa lasta tämän uuden elämänvaiheen äärellä. Kuuntele herkällä korvalla, milloin lapsi tarvitsee syliä ja lähellä oloa, milloin taas kannustusta siihen, että uskaltaa hetkittäin koittaa myös omia siipiään.
Tärkeintä koulun alkuun valmistautumisessa on siis olla tukemassa ja kannustamassa lasta hänen tarpeistaan nähden. Siinä missä toinen lapsi on aivan valmis koulun aloitukseen ilman kummempaa rohkaisua, voi toinen lapsi tarvita pidempää valmistautumista ja rohkaisua. Lapsen kanssa voi yhdessä keskustella esimerkiksi siitä, mitä koulussa tehdään ja miten koulun jälkeen toimitaan. Myös koulumatkan kulkemista on hyvä harjoitella etukäteen yhdessä.
Myös joitain käytännön taitoja voi olla vielä paikallaan harjoitella. Näitä ovat esimerkiksi kengännauhan solmiminen, takin vetoketjun kiinni laittaminen, omista tavaroista huolehtiminen ja tavaroiden paikalleen laittaminen sekä wc-reissusta itsenäisesti selviäminen, ulko-oven avaaminen avaimella ja välipalan valmistaminen.
Millainen on ensimmäinen koulupäivä?
Tyypillisesti ensimmäisenä koulupäivänä kokoonnutaan koulun pihalle, jossa opettajat keräävät omat oppilaansa luokseen. Tästä jokainen luokka jatkaa opettajansa johdolla jonossa luokkiin. Luokassa tutustutaan toisiin luokkalaisiin ja koulunkäyntiin. Ensimmäiset koulupäivät ovat koulun tapojen opettelua; milloin on välitunti ja mitä silloin tehdään, milloin ja missä ruokailu on ja niin edelleen. Ensimmäisenä päivänä jaetaan myös lukujärjestys ja ehkä jo osa koulukirjoistakin.
Mitä hankkia koulua varten?
Mitä lapsi tarvitsee aloittaessaan koulutaipaleen?
On muutamia asioita, joita koululainen tarvitsee koulunkäyntiä varten. Reppu tarvitaan tietenkin koulukirjojen ja -välineiden kuljetusta varten. Repun on hyvä olla lapselle sopivan kokoinen. Ei liian pieni, jotta kirjat mahtuvat, muttei liian suurikaan, jotta pieni lapsi sitä saa mukavasti kannettua. Lisäksi tuleva koululainen tarvitsee penaalin, lyijykynän ja kumin. Myös viivoittimen ja teroittimen voi halutessaan pakata penaaliin mukaan.
*Täältä löydät laajan valikoiman koulureppuja edullisesti.
Moni haluaa käydä ostamassa tulevan koululaisen kanssa myös uusia vaatteita koulua varten. Kouluun sopii käytännölliset ja mukavat, lapselle mieluisat vaatteet.
Lisäksi tuleva koululainen saattaa tarvita oman kotiavaimen, jos tulee kotiin ennen vanhempia. Myös oman puhelimen hankinta voi tässä vaiheessa tulla ajankohtaiseksi. Hyvä vaihtoehto tälle on myös kellopuhelin. Läksyjen tekoa varten koululainen tarvitsee koulupöydän tai muun läksyjen tekoon sopivan, rauhallisen paikan.
Kurkkaa myös: Xplora X5 play – paras lasten kellopuhelin 2023
Mitä pakata reppuun mukaan?
Ensimmäisenä koulupäivänä riittää, kun repussa on penaali (lyijykynä, kumi ja ehkä myös viivoitin ja teroitin).
Koulussa ulkoillaan välitunneilla. Sään mukainen varustus on siis hyvä olla matkassa.
Onko jännittäminen normaalia, miten selvitä sen kanssa?
Jännittäminen on täysin normaalia. Usein sekä lasta itseään, että vanhempia jännittää koulun aloitus, onhan se iso askel lapsen elämässä; tärkeä virstanpylväs. Vanhemman on tärkeä tukea ja kannustaa lasta, jotta lapsi oppii pärjäämään hetkittäisen jännityksen tunteen kanssa. Yhtä lailla tärkeää on tukea ja kannustaa lapsen vahvuuksia ja itsetuntoa, joka uuden äärellä innostuksen kanssa kumpuaa. Vanhemman ei siis tarvitse saada jännitystä ja epävarmuuden tunteita katoamaan, vaan auttaa lasta opettelemaan miten niidenkin tunteiden kanssa pärjätään. Lapselle voi esimerkiksi sanoa: ”Sinua taitaa hieman jännittää, se on aivan normaalia. Luultavasti kaikkia muitakin jännittää, myös opettajaa. Uudet asiat monesti jännittävät meitä ihmisiä. Jännitystä ei tarvitse pelätä. Se saattaa tuntua vähän hassulta massunpohjassa, mutta siitä ei ole vaaraa ja se menee kyllä itsestään ohi. Äitiä/isääkin jännittää. Minulla jännitys tuntuu kipristelynä massunpohjassa. Missä sinun jännitys tuntuu?” Näin lapsi oppii samalla tärkeitä tunnetaitoja.
Onko koulupäivät pitkiä?
Yleensä koulupäivät kestävät ensimmäisellä luokalla 4 tuntia. Jos luokassa on paljon oppilaita, saatetaan luokka jakaa kahteen ryhmään. Osa tunneista on tällöin koko luokalle ja osa yhdelle ryhmälle kerrallaan.
Voiko ekaluokkalainen olla itsekseen koulun jälkeen?
Tämä riippuu hyvin paljon lapsesta ja hänen kehitysvaiheestaan. Osa ekaluokalle menevistä lapsista pärjää jo hyvin itsekseen koulun jälkeen. Osa taas ei. Yksinolo saattaa myös jännittää ekaluokkalaista ja vaikka vanhempi tietäisi lapsen kyllä muutoin pärjäävän yksinkin, saattaa jännitys ja pelko olla liian suurta lapselle yksin kohdattavaksi. Useilla paikkakunnilla on kouluilla järjestettynä myös aamu- ja iltapäiväkerho, johon 1. ja 2. luokkien oppilaat voivat osallistua, kun vanhemmat ovat työssä. Usein tämä on maksullista. Maksu kattaa aamupalan ja välipalan.
Jos perheessä on vanhempia lapsia, voi ekaluokkalaisen olla helpompaa opetella kotona ilman aikuista olemista. Toki tässä on hyvä muistaa, että myös isommat lapset tarvitsevat aikaa omiin juttuihinsa, joten isomman lapsen liika vastuuttaminen pienemmän sisaruksen hoidosta ei ehkä kannata olla jokapäiväistä. Satunnaisesti se kuitenkin voi toimia loistavasti.
Yksinoloa kannattaa harjoitella pikkuhiljaa. Ensin lapsi voi olla yksin sisällä aikuisen ollessa pihalla. Sitten pikkuhiljaa pieniä hetkiä, kun aikuinen käy esim. lenkillä tai nopeasti lähikaupassa. Varsinkin aran lapsen kohdalla on tärkeää, että yksin olon opettelu tulee lapsentahtisesti eikä pakottamalla. Yksinolon opettelemista voi koittaa helpottaa vaikka puheluilla ja valmiiksi tehdyllä välipalalla.
Koulumatkan kulkeminen
Uuden koulumatkan kulkemista on hyvä harjoitella lapsen kanssa yhdessä jo ennen koulun alkua. Erityisesti tien ylitykset ja muut vaaranpaikat on hyvä paikantaa ja käydä lapsen kanssa erityisen tarkkaan läpi, miten niissä on turvallista toimia.
Tuleeko läksyjä joka päivä?
Esikoulusta ei pääasiassa tule läksyjä. Tämä muuttuu ensimmäiselle luokalle mentäessä; läksyjä tulee lähes päivittäin. Pienen koululaisen läksyt ovat usein lyhyitä, eikä niiden tekemiseen mene kovin kauan aikaa. Ekaluokkalainen tarvitsee usein läksyihin avuksi aikuista. Esimerkiksi lukuläksy luetaan ääneen aikuiselle.
Pitääkö kirjat päällystää?
Ensimmäisten päivien aikana koulussa jaetaan uudet kirjat. Nämä on hyvä päällystää kontaktimuovilla, jotta ne säilyvät paremmin matkatessaan repussa koulun ja kodin välillä.
Kuinka pitkät yöunet ekaluokkalainen tarvitsee?
Lapsen unentarve on yksilöllistä, tyypillisesti ekaluokkalainen lapsi tarvitsee 9-11 tuntia unta. Riittävästä unesta kertoo se, että lapsi herää aamulla virkeänä.
Riittävän uni ja lepo edistävät lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja uuden oppimista. Uni mahdollistaa koulussa opittujen uusien asioiden muistiin painamisen.
Kurkkaa myös: Iltarutiinit rauhoittavat iltaa ja auttavat lasta nukahtamaan.
Kuuleeko vanhempi, mitä koulussa tapahtuu?
Päivähoidossa olleiden lasten vanhemmat ovat ehkä tottuneet siihen, että hoitaja kertoo lyhyesti vanhemmalle päivän tapahtumista lasta haettaessa. Tällaista samanlaista ”raporttia” ei enää koulussa saa. Opettaja kyllä viestittää koteihin tietyistä asioista, mutta päivittäistä yhteydenpitoa harvemmin on. Vanhemman on hyvä osaltaan olla mahdollistamassa hyvää vuorovaikutusta ja kommunikointia koulun ja kodin välillä.
Koululainen on jo sen verran iso, että hän osaa kertoa päivästään itse. Onkin hyvä ottaa tavaksi keskustella päivittäin siitä, mitä koululaisen päivään on kuulunut. Kun vanhempi on kiinnostunut lapsen päivästä, viestittää hän samalla välittämisestä. Keskustelun voi käydä vaikka päivällisen lomassa. Kun lapsi opettelee itse kertomaan päivästään, hyviä apukysymyksiä, joita vanhempi voi lapselle esittää on: Miten koulupäivä sujui? Kenen kanssa leikit välitunnilla? Mitä teitte välitunnilla? Mikä on ollut kivointa tässä päivässä? Oliko jotain, joka ei ollut kivaa?